Havaintopaikkamatriisi kohteiden 1-97 kuvauspaikoista Charles Messier 110 -haasteen aikana. Taustavärien koodiavain on piilotettuna leipätekstiin.
Tähän mennessä olen harrastanut Messierin luettelon kohteiden valokuvaamista kuudella suorituspaikalla, jotka kaikki sijaitsevat viiden kilometrin säteellä talosta jota kodiksi kutsuin maaliskuun neljänteen asti. Yllä nähtävä taulukko värikoodeineen kertoo missä minkäkin kohteen kuvasin - kohteita 98-110 en toki vielä ole kuvannut. Kussakin paikassa on omat vahvuutensa ja omat heikkoutensa sen suhteen miten ne soveltuvat tähtivalokuvaukseen. Näitä pohdin seuraavaksi:
Punainen tausta: kohteet jotka kuvasin kotipihastani Spencers Woodissa asuessani. Näitä lienee lukumääräisesti eniten. Putken siirtäminen vakituisesta säilytyspaikastaan (alakerran olohuoneen nurkasta) kotipihalle oli niin sanotusti viiden minuutin homma, ja sama tietenkin päti toisinkin päin kuvausten päättyessä. Toinen merkittävä etu oli se, että seurantamoottori sai sähkövirtaa pistorasiasta. Kolmas, ehkä kaikista tärkein, avu oli siinä että kunhan putken, moottorin ja kameran oli saanut viriteltyä oikeaan asentoon ja sarjakuvauksen käyntiin, saattoi kuvaaja siirtyä sisätiloihin lämmittelemään ja voimia keräämään. Miinuspuolina on ensinnäkin kohtalainen valosaaste ja toisekseen varsin rajoitettu näkymä oikeastaan kaikkiin ilmansuuntiin mutta erityisesti koilliseen ja itään.
Vaalean beige tausta: tielevike Riseleyn kahlaamolle vievän School Roadin varressa (n. 100 metrin päässä Part Lanen risteyksestä). Tämän paikan vahvuutena on erityisen hyvä näkyvyys matalalle eteläiseen horisonttiin, ja valosaastekaan ei ole paha ongelma muuten kuin läntisen taivaan suunnalla. Kaiken kaikkiaan horisontti on täällä hyvin avara miltei joka suuntaan, ehkä kuitenkin itää lukuunottamatta. Huomattavana heikkoutena mainitaan satunnaisesti ohikiitävä autoliikenne kirkkaine ajovaloineen, ja toisinaan täällä on tavattu myös uteliaita jalankulkijoita (sekä yksi utelias mäyrä). Projektin alkupuolella täällä tuli käytyä usein, koska luettelon alkupuolella on paljon eteläisen horisontin kohteita, ja tuohon aikaan en tiennyt paremmasta.
Vaalean vihreä tausta: piennar Yew Tree Lanen varressa Spencers Woodissa. Täältä on kohtuullinen näkyvyys eteläiseen horisonttiin (muihin suuntiin ei kuitenkaan kovin hyvä), ja paikalle on kävelymatka silloisesta kotitalosta. Loppukesästä 2018 minulla ei ollut autoa käytössäni, mutta kun lastasin putken ja kameran lastenrattaiden kyytiin, pääsin pelipaikalle kymmenessä minuutissa. Autoliikennettä ei tällä alueella tuntunut olevan oikein nimeksikään, eikä henkilöliikennekään erityisemmin häirinnyt. Jokunen koiranulkoiluttaja siinä taisi tietä pitkin ohi mennä sen enempiä kyselemättä ja juttelematta (hyvä niin).
Kirkkaanvihreä tausta: pellonreuna Broad Wayn päästä lähtevän kinttupolun varressa Beech Hillin kylän eteläreunalla. Varsin pimeä ja hiljainen, mutta ikävä kyllä hieman hankalan matkan päässä sijaitseva havaintopaikka. Pysäköinnin suhteen epäröit mihin kehtaat auton jättää, mutta mihin tahansa sen jätätkin, joka tapauksessa joudut kävelemään useita satoja metrejä karhunvadelmapensaiden reunustamaa metsäpolkua pitkin. Itse kohteessa puut rajoittavat näkymää siinä määrin että ainakaan niiden kaikkein eteläisempien kohteiden vuoksi tänne ei kannata vaivautua.
Keltainen tausta: Riseleyn kylän virkistysalue skeittiramppeineen ja koripallokenttineen. Helposti saavutettava ja enimmäkseen rauhallinen paikka jossa ohikiitävästä liikenteestä ei ole juurikaan häiriötä. Eteläinen horisontti on kelvollinen: ei täydellinen, mutta riittävä viiden asteen korkeuskulmaan nousseiden etelän pallojen (M54, M55, M62, M69, M70) kuvaamiseksi. Ongelmapuolella tässä paikassa on suora valosaaste. Paikallisen tenniskerhon lyhty oli yleensä kirkkaana ja jonkun kerran taisivat itse tenniskentätkin olla valaistuina.
Sininen tausta: Wellesley Water Meadow Riseleyn kylästä etelään. Pimeä ja hiljainen paikka, jossa hyvä pysäköintialue. Ilman muuta paras kokeilemistani paikoista, harmi vain etten aiemmin kuin tämän vuoden tammikuussa tätä löytänyt! Huonona puolena on metsä joka rajoittaa näkymää pahasti lounaan ja lännen puolella. Erityisesti idän ja kaakon suuntaan näkyvyys on hyvä ja etelänkin suuntaan kohtuullinen. On erittäin todennäköistä että kuvaan projektissa jäljellä olevat kohteet pääosin täältä.
M94: Kierteisgalaksi, Ajokoirat.
Postauksen päätteeksi pientä päivitystä. Ajokoirien tähdistössä, alle kolme astetta alfa-tähdestä pohjoiseen, sijaitsevan M94-galaksin kuvasin kotipihasta helmikuun 25. päivän aamuna. Tälläkin kertaa kuvaus jäi kesken sadekuuron yllättäessä. Pinossa on sisällä 25 ruutua ja kokonaisvalotusaika on 12 minuuttia ja 30 sekuntia.
