Tiede ja tähtitaivas

Ulkosuomalaisen amatööritähtiharrastajan suorittamien taivaanalaisten projektien raportointikanava

perjantai 30. marraskuuta 2018

Tähtijoukkoja

M34: Avonainen tähtijoukko, Perseus.

Marraskuun puolivälissä viikonloppuun osui selkeää säätä. Kuu oli tuolloin toisella neljänneksellä ja meni mailleen vasta aamuyön puolella. Kuvasin kuitenkin jo iltayöstä tähtijoukkoja M34 ja M35. Ikäväkseni huomasin GPS-moduulin pariston ehtyvän kylmässä ilmassa nopeasti. En saanut jälkimmäisestä kohteesta kuin yhden välttäväntasoisen ruudun: kaikissa muissa (n. kahdessakymmenessä) ruuduissa tähdet ovat piirtyneet häiritsevässä määrin viiruiksi! No, mikään ei tietenkään estä palaamasta tähänkin kohteeseen myöhemmin uudestaan, mutta saapa nähdä jaksanko.

M35: Avonainen tähtijoukko, Kaksoset.

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Paikallisen ryhmän galakseja

M31: Kierteisgalaksi, Andromeda.

Projekti on edennyt siihen pisteeseen, jossa ensimmäistä kertaa suuntaamme katseen kaukaisuuteen, oman kotigalaksimme ulkopuoliseen avaruuteen. Andromedan galaksi (M31) lienee yksi kaikkein kuuluisimmista tähtitaivaan kohteista. Tätä kuvasin lokakuun 21. päivän vastaisena aamuyönä kuperakuun mentyä mailleen. Kuvaamisen yhteydessä väijyin orionidien parven meteoreja ja muutamia näinkin. Elliptinen galaksi M32 tunki samaan kuvaan jokseenkin vastustamattomasti.

M32: Elliptinen galaksi, Andromeda.

Samana yönä kuvasin myös Kolmion galaksia (M33), vaikkakin tämä yritys onnistui vain osittaisesti säteilysumun tihennyttyä liiaksi kesken kuvausten. Voi olla että tulen vielä palanneeksi tähän kohteeseen.

M33: Kierteisgalaksi, Kolmio.

maanantai 8. lokakuuta 2018

M30

M30: Pallomainen tähtijoukko, Kauris.

Syvä taivas ei ole Kauriin tähdistön vahvin osa-alue. Messierin luettelon kohteista vain yksi, eli M30, osuu tämän Eläinradan tähdistön alueelle. Kuvasin kyseistä kohdetta yläpilviseltä taivaalta tiistain ja sunnuntain välisenä yönä syyskuun lopulla. Kylmä oli tulla - kesä on ilmeisesti ohi.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

M28 ja M29

Kaksi kohdetta kahdelta eri yöltä. M28 elokuun puolivälissä ja M29 kuun lopussa. Huomionarvoista on että jälkimmäistä kohdetta kuvatessani otin ensimmäistä kertaa dark- ja flat-ruudut kuvien kalibrointia varten. Tästä aiheutuu jonkin verran lisää työtä kuvankäsittelyvaiheessa, mutta panostus ehkä näkyy lopputuotteen laadussa (tai ainakin osaavissa käsissä näin voisi olla).

M28: pallomainen tähtijoukko, Jousimies.


M29: avonainen tähtijoukko, Joutsen.

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Sagittarius, Scutum, et Vulpecula

Kuvasin Messierin luettelon kohteet 22-27 elokuun yhdeksännen ja kymmenennen päivän välisenä yönä. Valokuvaamisen lomassa näin myös useita tähdenlentoja. Ymmärtääkseni sekä perseidien että delta-akvaridien meteoriparvet olivat tuona yönä aktiivisia.

(vasemmalla) M22: Pallomainen tähtijoukko, Jousimies. (oikealla) M23: Avonainen tähtijoukko, Jousimies.

(vasemmalla) M24: Linnunradan tähtipilvi, Jousimies. (oikealla) M25: Avonainen tähtijoukko, Jousimies.


(vasemmalla) M26: Avonainen tähtijoukko, Kilpi. (oikealla) M27: Planetaarinen sumu (Nostopainosumu), Kettu.

torstai 19. heinäkuuta 2018

Antareksesta itään

M19: Pallomainen tähtijoukko, Käärmeenkantaja.

Kesäloman ja matkustelun vuoksi mahdollisuuteni valokuvata tähtitaivaan kohteita ovat hyvin rajoittuneita heinäkuun loppupuolella tai elokuussa. Siksi katsoin tärkeäksi käyttää yhden arki-illan kohteen M19 kuvaamiseksi jo ennen lomia. Samalla reissulla kuvasin myös kohteet M20 ja M21. Hajanainen pilvisyysalue teki tyhjäksi toiveet tämän pidemmälle etenemisestä.

M20 ja M21: Trifid-sumu ja avonainen tähtijoukko, Jousimies. 

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Kilpajuoksu Aurinkoa vastaan


M9 (vasemmalla) ja M10: Pallomaiset tähtijoukot, Käärmeenkantaja.

Tähtitaivas on mitä suurimmassa määrin ennustettava. Planeettamme kiertää tähteämme jos ei aivan tasaisella niin kuitenkin tunnetulla ratanopeudella, minkä johdosta Auringon sijainti tähtitaivaalla siirtyy ilta illalta itäisemmäksi. Messier-projektin kannalta tämä tarkoittaa sitä että toisinaan on syytä pitää kiirettä. Juuri nyt haasteena olisi ehtiä kuvaamaan kohde numero 19 ennen kuin se siirtyy iltataivaalta päivätaivaalle. Ellen ehdi, joudun odottamaan kohteen ilmestymistä aamutaivaalle, mikä tapahtuisi ehkä helmi-maaliskuussa.

M11: Avonainen tähtijoukko, Kilpi.

Heinäkuun puolivälissä, selkeän taivaan osuessa lauantai-iltaan, edistin projektia kuvaamalla listan kohteet 9-18. Kymmenen kohdetta reiluun kolmeen tuntiin, eli kiirettä todellakin on pitänyt. Otin kustakin n. 20 yksittäisruutua, kohteen mukaan valotusaikoja ja ISO-herkkyyksiä vaihdellen, ja pinosin raakakuvat seuraavana päivänä tietokoneella. Kohteiden löytämisessä ei tällä kertaa ollut suuria vaikeuksia, eikä Kuukaan ollut taivaalla. Kuvausolosuhteet olivat siis mitä parhaat.

M12 (vasemmalla) ja M13: Pallomaiset tähtijoukot, Käärmeenkantaja ja Herkules, respectively.

M14 (vasemmalla) ja M15: Pallomaiset tähtijoukot, Käärmeenkantaja ja Pegasus, respectively.

M16 (vasemmalla) ja M17: Kotkasumu ja Omegasumu, Jousimies.

M18: Avonainen tähtijoukko, Jousimies.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Oikaisu


Edellisen päivitykseni (päivämäärä 7.7.2018) viimeinen kuva ja tekstikappale antaisivat ymmärtää että yritys kuvata pallomainen tähtijoukko M9 oli menestys. Kuitenkin on käynyt ilmi, että kuvaamani kohde on itse asiassa tähtijoukko NGC6356, joka sijaitsee reilun asteen päässä M9:stä koilliseen. Kävin sittemmin raakakuvani läpi siinä toivossa että edes osassa kuvia kohdistus olisi riittävästi pielessä M9:n osua kuva-alalle, mutta valitettavasti yhdessäkään ruudussa ei ole.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Eteläisen tähtitaivaan kartoitus


(Muokattu 11.7.2018) 
  Messierin luettelon alkupäässä on joukoittain kohteita Skorpionin ja Jousimiehen tähdistöistä. Näiden havaitseminen ja valokuvaaminen on jossain määrin haasteellista niiden eteläisen sijainnin vuoksi. Listalla on kohteita joita et Suomesta näe koskaan ja jotka Lontoon leveyspiirilläkin nousevat vain täpärästi horisontin yläpuolelle - ja vain muutaman tunnin ajaksi kerrallaan. Keskellä kesää havaintoikkuna osuu keskiyöhön. Kuvasin listan yksinumeroisia kohteita heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna lämpimässä kesäyössä.

M4: Pallomainen tähtijoukko, Skorpioni.

M4 on pallomainen tähtijoukko Skorpionissa vain reilun asteen päässä tähdistön alfatähdestä Antareksesta. Sikäli siis melko helppo kohde löytää vaikka aiempi kokemukseni eteläisistä tähtikuvioista kovin vähäinen onkin.

M5: Pallomainen tähtijoukko, Käärme.

Myös M5 on pallomainen tähtijoukko, ei kylläkään Skorpionin vaan Käärmeen tähdistössä. Tämä joukko taitaa olla jopa taivaanekvaattorin pohjoispuolella ja lienee monelle tuttu Suomenkin taivaalta.

M6 (vasemmalla) ja M7: Avonaiset tähtijoukot, Skorpioni.

Listan kuudes ja seitsemäs ovat avonaisia tähtijoukkoja Skorpionin suunnalla. Nämä eivät Suomessa nouse koskaan horisontin yläpuolelle. Pienellä hakuammunnalla sain nämä molemmat kennolle. M7 erottui vain juuri ja juuri kaukaisen metsänreunan yläpuolella.

M8: Laguunisumu, Jousimies.

M8 on näyttävä emissiosumu, tunnetaan nimellä Laguunisumu. Saturnus on sattumoisin näinä päivinä muutaman asteen päässä tästä kohteesta, mikä nopeuttaa löytymistä mutta onpa kohde myös kirkkautensa puolesta helpohko löydettävä.


M9: Pallomainen tähtijoukko, Käärmeenkantaja.

M9 on pieni ja vaatimaton pallomainen tähtijoukko Käärmeenkantajan tähdistössä. Kuvasin tätä yön viimeisenä kohteena ja läheltä piti että olisi jäänyt löytymättä. Kyseinen taivaankolkka oli ehtinyt painumaan jo melko matalalle ja kaiken lisäksi tällä suunnalla oli pahasti valosaastetta.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Charles Messier 110 challenge

Suomessa asuessani harrastin autonrekisterikilpinumeroiden tarkkailua. Ajatuksena oli bongata rekisterikilpiä numerojärjestyksessä ykkösestä aloittaen ja numeroon 999 lopettaen. En kuitenkaan ehtinyt päästä edes lähelle maaliviivaa ennen kuin muutin maasta ja sittemmin projekti ei ole juuri edennyt.

M1: Rapusumu, Härkä.

Talven pimeydessä sain villin ajatuksen soveltaa rekisterikilpitarkkailun ideaa tähtitaivaan kohteiden valokuvaamiseen. Messierin luettelo syvän taivaan kohteineen tuntui välittömästi luontevalta valinnalta, ja sen enempää miettimättä ryhdyin toimeen. Ensimmäinen tehtävä oli tarttua Härkää sarvista, mikä olikin melko vaivatonta keskitalven pimeydessä. Kuvasin koodinimellä M1 tunnetun supernovajäännöksen kotipihan suojista eräänä helmikuisena iltana.

M2: Pallomainen tähtijoukko, Vesimies.

Listan toinen kohde, pallomainen tähtijoukko M2 Vesimiehen tähdistössä, oli keskitalven ja vielä keväänkin hankalasti Auringon suunnalla, joten pääsin jatkamaan projektia vasta kesäkuussa. Onnekseni Etelä-Englannin yöt ovat jopa keskikesällä riittävän pimeitä tähtitaivaan havainnointiin. Pääsin kuvaamaan kohdetta kahtenakin peräkkäisenä viikonloppuna: ensimmäinen yritys juhannusyönä ei tuottanut tyydyttävää tulosta, mutta kuun lopun toinen yritys saa nyt kelvata. Kuvausolosuhteet eivät toki olleet aivan ideaalit, sillä täysikuu valaisi taivasta ja maata vain 30 astetta Vesimiehestä länteen.

M3: Pallomainen tähtijoukko, Ajokoirat.

Vielä samana yönä ehdin kuvaamaan listalta kolmannenkin kohteen, eli pallomaisen tähtijoukon M3 Ajokoirien tähdistössä. Kohde oli suhteellisen matalalla luoteistaivaalla ja täysikuu oli edelleen taivaalla, mutta lopulta näistä kolmesta nimenomaan tämä viimeinen on se jossa lopputulos on, ainakin omasta mielestäni, paras (tai jos ei paras niin ainakin vähiten huono).

Projektin eteenpäin viemisessä ei nyt auttaisi vitkutella: M4 näkyy Skorpionin tähdistössä ja on selvästi kesäkohde. Kyseinen kohde, pallomainen joukko tämäkin, on jo alkusyksystä auttamatta menetetty Auringon hohteelle.