M101: kierteisgalaksi, Iso Karhu.
Koronaviruspandemiaan liittyvät liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset astuivat täällä voimaan maaliskuussa kevättasauspäivän jälkeisenä maanantaina. Onnekseni tätä edeltävänä viikonloppuna säät olivat kelvollisia eikä edes Kuusta ollut sanottavammin haittaa sunnuntai-iltaista kuvausretkeä ajatellen. Messier-projektini oli tuolloin jo kääntymässä maalisuoralle, ja tuona iltana ahkeroin viimeisestä kymmenestä kohteesta neljä. Havaintopaikkana toimi Wellesley Water Meadow.
M101 ja M102 ovat taivaalla melko lähellä toisiaan ja löydettävissä pienellä tähtihyppelyllä esimerkiksi Otavan Mizar/Alcor -tähtiparista lähtien. Jälkimmäisestä kohteesta on tainnut olla jonkin verran epäselvyyttä sen suhteen mitä galaksia Messier tarkalleen ottaen on tarkoittanut listaa laatiessaan, ja onpa epäilty sellaistakin että galaksi M101 olisi listalla virheellisesti kahteen kertaan. Tämänhetkisen Wikipedian luettelossa nimeke M102 on annettu galaksille NGC 5866, joten tämän ikuistin.
M102: Linssimäinen galaksi, Lohikäärme.
Kahden galaksin jälkeen vuorossa oli tähtijoukko M103 hieman hankalasti matalalla pohjoisen suunnan taivaalla. Tuossa suunnassa taustataivasta vaalensi Readingin kaupungin keskustan valosaaste - kohde itsessään oli melko helppo löytää ja taitaapa olla niitä visuaalisesti näyttävämpiä pienen kaukoputken käyttäjälle.
M103: Avonainen tahtijoukko, Kassiopeia.
Messierin alkuperäinen listaus itse asiassa päättyy numeroon 103, mutta jälkipolvet ovat katsoneet asiakseen lisätä luetteloon muutamia sellaisia kohteita, joista Messier on säilyneiden muistiinpanojen ja kirjeenvaihdon perusteella ollut tietoinen. Yksi tällainen kohde on Neitsyen tähdistön eteläreunalla sijaitseva M104, joka myös Sombrero-galaksin nimellä tunnetaan. Galaksia halkova tumma pölyjuova (Equatorial Dust Lane) jopa jotenkuten erottuu ottamassani kuvassa.
M104: Kierteisgalaksi, Neitsyt.
