 |  |  | |
 |  |  | |
 |  |  |
Maaliskuun 20. päivänä ohjelmassa oli auringonpimennys. Kuten jotakuinkin joka kerta on tilanne, pimennys oli täydellinen vain harvain havaintoikkunassa. Täydellisyysvyöhyke luikersi Pohjois-Atlantilla ja napajäämerellä ja peitti alleen niin Fär-saaret kuin Huippuvuoretkin, mutta jäi Berkshiren horisontista katsottaessa kovin etäiseksi.
Valitettavan etäiseksi jäivät myös selkeän taivaan vyöhykkeet tuona aamuna. Edelliset pari-kolme vuorokautta taivaan peittänyt tasaisen harmaa kokonaispilvi ei antanut mitään mahdollisuuksia suorien pimennyshavaintojen tekemiseen (vaikka pilvipeite ennusteen mukaisesti puolenpäivän aikaan repesikin).
Epäsuoria havaintoja pystyin silti tekemään. Pimennys oli syvimmillään n. puoli kymmenen aikaan, kontaktihetkien sattuessa karkeasti ottaen symmetrisesti reilua tuntia ennen ja jälkeen maksimihetken. Asetin kameran jalustalle ja jalustan katolle aamukahdeksan jälkeen ja käynnistin sarjakuvauksen 45 sekunnin aikaintervallein s.e. kuvasarja pitää sisällään 206 kuvaa (eli aikavälin 8:16 - 10:50). Valotus pysyi samana koko ajan, joten kuvasarjassa nähtävät valoisuusasteen muutokset aiheutuvat pääasiassa juurikin auringonpimennyksestä. Ylläolevissa kuvissa tilanne on esitetty ajanhetkille 8:30, 8:45, 9:00 (ylärivissä), 9:15, 9:30, 9:45 (keskirivissä), 10:00, 10:15 ja 10:30 (alarivissä). Koostin kuvasarjasta myös lyhyen videon. Maisema pimenee silmin havaittavasti, mikä oli toki odotettua, peittyihän auringosta enimmillään hyvinkin 85% ellei enemmänkin.
