Sääsatelliitteja

Euroopan sääsatelliittijärjestö Eumetsat lähetti syyskuun 17. päivänä kiertoradalle uuden polaaritekokuun l. naparatasatelliitin. Kyseinen tekotaivaankappale on Metop-sarjan toinen pallonkiertäjä, ja se tunnetaan ammattilaispiireissä nimellä Metop-B. Sarjan ensimmäinen pallonkiertäjä (Metop-A) on ollut kiertoradalla miltei kuusi vuotta, ja sinä aikana tuottanut korvaamattoman kallisarvoista mittausdataa meteorologien ja muiden ilmakehätieteilijöiden päiviteltäväksi. Metop-B:n on siis tarkoitus korvata Metop-A, kunhan viimeksimainitusta aika jättää.

Satelliittin laukaisualusta sijaitsi Baikonurissa Kazakstanin suunnalla, ja laukaisua oli mahdollista seurata suorana lähetyksenä maailmanlaajuisen internet-tietoverkon välityksellä (linkki vie YouTuben videoon laukaisusta, tämä tiedoksi kaikille viisivuotiaille avaruusraketeista ja -sukkuloista kiinnostuneille pikkupojille). Seurasimme kollegojen kanssa lähetystä työpaikkamme luentosalissa työpäivän päätteeksi. Vain reilua vuorokautta myöhemmin sain mahdollisuuden yrittää nähdä tuon satelliitin omin silmin, ja Heavens Aboven tarjoamien näkyvyysennusteiden avulla onnistuinkin pikaprojektissani (linkki vie satelliittien näkyvyysennusteita tuottavan palvelun sivulle).

Olen em. (satelliittiharrastajain suosiman) verkkosivun pitkäaikainen käyttäjä, mutta rehellisesti sanottuna en ole kovin aktiivisesti tätä palvelua aiemmin hyödyntänyt: lähinnä olen pyrkinyt näkemään erityisen kirkkaita Iridium-satelliittien välähdyksiä. Nämä ovatkin olleet pääsääntöisesti antoisia seurattavia tarkkojen ennusteiden avulla. Tavanomaisempien satelliittien suhteen kokemukseni ovat kovin vähäisiä, minkä vuoksi olin hieman huolissani projektia läpiviedessäni. Toinen hieman epäilyksiä aiheuttanut seikka oli siinä, että satelliitti oli radallaan ollut vasta reilun vuorokauden, joten en ollut täysin vakuuttunut verkkopalvelun käytössä olleiden rataparametrien tarkkuudesta. Suurin käytännön hankaluus projektissani oli kuitenkin riittävän tarkan kellonajan saaminen.

Tiistai-iltana lammaskoiraa ulkoiluttaessa ilma oli kirkas, kuulas ja kuuton. Linnunrata erottui kauniisti, ja mieleeni tuli ajatus poiketa hieman pidemmäksi aikaa peltojen keskelle tähtitaivasta kameroimaan. No, en jaksanut sille tielle lähteä, mutta sen sijaan päätin tosissani yrittää nähdä vastalaukaistun sääsatelliitin tähtitaivaalla. Ennusteen mukaan Metop-B näkyisi Joutsenen ja Lyyran tähdistöjen suunnalla hieman iltakymmenen jälkeen, ja projektia aloitellessani aikaa tähän ylilentoon oli sopivasti hieman toista tuntia. Käytössä olleiden ajanmittauslaitteiden kellovirhettä selvitelläkseni bongasin ensin kirkkaan Iridium-välähdyksen matalalta pohjoistaivaalta muutamaa minuuttia yhdeksän jälkeen, ja tämän jälkeen pari himmeämpää satelliittia (Cosmos 1484, Idefix/Ariane 42P, H-2A R/B) eri puolilta taivasta. Ennen illan pääkohdetta tulin bonganneeksi toisenkin sääsatelliitin, nimittäin kiinalaisen Fengyun 3A:n, joka ilmestyi Andromedan galaksin kulmilta sovittuun aikaan ja eteni kohti Perseuksen kaksoistähtijoukkoa l. Misamia.

Ennusteiden mukaan Metop-B oli illan satelliiteista himmein. Pyrin parantamaan onnistumisen edellytyksiä siirtymällä hyvissä ajoin takapihan pimeyteen, vaikka täydellistä hämäränäköä en tietenkään aivan näin vähällä saavuttaisi. Satelliitin oli määrä tulla esiin Maan varjosta Joutsenen Albireo-tähden itäpuolelta, joten h-hetkeä odotellessani pidin ensisijaisesti silmällä tätä taivaankohtaa läntisellä taivaalla. Itse satelliitti näkyi havaintotarkkuuden puitteissa täysin ennusteen mukaisesti ja jopa yllättävän selvästi muihin iltaisiin satelliitteihin ja niille annettuihin kirkkausennusteisiin suhteutettuna.