Syyskuun lopussa Englannissa vallitsi harvinaisen suotuisat olosuhteet tähtitaivaan havainnoimista ajatellen. Taivas pysyi usean päivän ja yön ajan täysin pilvettömänä, Kuu ei ollut taivaalla, ja yölämpötilat, tai ainakin iltayölämpötilat, pysyivät 15 asteen yläpuolella. Kuun viimeisenä perjantai-iltana olin valmis käyttämään uutta laitteistoani ensimmäistä kertaa tähtikuvaukseen.
Linnunradan tähtipilviä Joutsenen ja Lyyran tähdistöjen alueella. Valotusaika 5 minuuttia, ISO-80, objektiivin polttoväli 24 mm.
Ensimmäinen kuvauskohde oli Linnunrata, joka tähän vuodenaikaan näkyy mainiosti korkealla iltataivaalla erityisesti Joutsenen tähdistön suunnalla. Turussa vuonna 1995 ostamani kiinteäpolttovälinen 24 mm objektiivi sopii valovoimansa puolesta kohtuullisesti tähtikuvioiden kuvaamiseen, siispä käytin sitä. Viiden minuutin valotuksen aikana tähtitaivaan seuranta näyttäisi toimivan melko hyvin, tosin kuvakentän kulmissa tähdet venyvät häiritsevästi kuvan lävistäjän suunnassa. Mahtaakohan kyseessä olla jonkinlainen komavirhe? Taustataivas on testikuvassa kovin ruman värinen, mikä myös vähentää kuvan käytettävyyttä, mutta se ei liene GPS-moduulin syytä.
Seuraavassa vaiheessa kiinnitin kameran kaukoputkeeni, jolloin sain kuvausjärjestelmän polttoväliksi 600 mm. Tällä polttovälillä seurantalaitteisto asettaa valotusajalle ylärajaksi 40-50 sekuntia, ilmeisesti riippuen siitä miten kuvattava taivaanalue sijoittuu ekvaattoriin ja napoihin nähden. Ensikokemukseni viittaisi siihen että syvän taivaan kohteita alkaa jo tälläkin valotusajalla saada kuviin, vaikka herkkyysasetuksen pitäisi melko maltillisenakin. Käytännössä komavirheen vuoksi pisin käyttökelpoinen valotusaika näyttäisi olevan jonkin verran laitteiston sallimaa lyhyempi. Näissä kuvissa on kaikissa käytetty valotusaikaa 30 sekuntia ja herkkyysasetusta ISO-400.
Lyyran Rengassumu.
Komeetta C/2009 P1 Garradd.
Pallomainen tähtijoukko M71 Nuolen tähdistössä.
Andromedan galaksi seuralaisgalakseineen.
