Loppukesän ja syksyn aikana yötaivaan tarkkailu jäi melkoisen vähiin. Päivätaivaan ilmiöitä sentään jaksoin tarkkailla, ja monena aamuna lapsia kouluun kuljettaessa jonkinlaisen haloilmiön näinkin. Syksyn alkupuolella mielenkiintoisia päivätaivaan ilmiöitä saattoi nähdä myös työpäivän jälkeen. Syyspäiväntasauspäivänä 23.9. illansuussa kotiseudullamme oli kevyehkö ukonilma, jonka mentyä ohi saatoin ihastella yhtä kauneimmista moneen vuoteen näkemistäni sateenkaarista. Kaari näkyi reilun puolen tunnin ajan juuri ennen auringonlaskua, ja auringon painuessa mailleen kaaren yleisväritys muuttui yhä punaisemmaksi.
Pää- ja sivusateenkaari sekä Aleksanterin tumma vyö länsitaivaalla 23.9.2010.Pari viikkoa myöhemmin satuin huomaamaan taas yhden yläkoveran Parryn kaaren kesken työpäivän. Näitä puoliharvinaisia halomuotoja näkyi täällä Englannissa kesän ja syksyn aikana useampiakin. Luonnollisesti työpaikalla mukanani ei yleensä ole parasta mahdollista valokuvauskalustoa, mutta nykypäivänä kännykkäkamerallakin saa välttäviä halokuvia kohtuuhintaan.
Yläkovera Parryn kaari, zeniitinympäristön kaari, sekä 22 asteen rengas ja ylläsivuava Readingissa 7.10.2010.
Hei! Tuo sateenkaarikuva on tosi upea, vaikka postikorttijulkaisuksi kävisi jonkun syvällisen ajatelman kera.
VastaaPoistaTai miksei vaikka tauluksi seinälle hieman suurempana versiona.
Täällä on ollut tosi kirkkaita kuutamoita kireinä pakkasöinä ja kun pakkanen lauhutuu, niin sitten pyryttää ja tuulee. Näitä säitä on ollut viime ajat muutaman päivän välein vaihdellen. Joten olisi pihalla "pyllymäkeä" lapsille tarjolla, kun on hakerasti kolattu...